maanantai 25. helmikuuta 2013

Matkalaukun sisäosan verhoilu

Olen hurahtanut huuto.net surffailuihin. Viime aikoina on tullut ostettua iso senkki, vanhoja rahtikirjoja, sänky ja nämä vanhat matkalaukut. 


Vuosia maailmaa nähneinä matkalaukut eivät ole enää suoraan pakasta vedettyjä. Ulkopuolella se ominaisuus on toki plussaa, mutta sisävuorissa olevat liat tuntuvat ikäviltä.


 Kirpparilta nappasin mukaani myös vanhan Neiti Etsivän. 







Ensin leikkasin melko vahvasta kankaasta suikaleet kullekin reunalle sentin saumavaroilla. Saumavarat siksi, että kankaan pystyy taittamaan liimatessa niin, että reunasta tulee siistimpi. Tekstiililiimalla liimasin kankaat reunoistaan kiinni aloittaen aina yläreunasta. Ensin liimasin laatikon sivut ja sitten nuo keskiosat. Sivukaistaleissa en taittanut alareunaa ollenkaan, koska pohjaan ja kanteen oli tulossa myös kangas, joka peitti nuo alareunat. 


Tulikin melko pirteän värinen sisus. Alun perin suunnittelin jotain romanttista kangasta, mutta olosuhteiden pakosta kaapissa pari vuotta lojunut pallokangas pääsi vihdoin käyttöön. 



Tekstiililiimaa saa ihan rautakaupoista ja varmaan ompelutarvikekaupoistakin. 





 Matkalaukun täytin tähän asti eri muovipusseissa lojuneilla langoilla. Myönnän, että ehkä hivenen olen hamstraavaa sorttia. Tuosta valkoisesta voisikin neuloa muhkean torkkupeiton.

Toisen matkalaukun sisäosan ajattelinkin päällystää ihan paperilla, siinä on vanhastaankin jo paperinen sisus.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Muovikassista kestävämpi versio

Innostuin Eilen tein-blogin tutoriaalista, jossa muovikassista tehtiin kestävämpi versio. Sattumoisin kaapeissani oli vielä pyörinyt jostain löytynyt vanha Varastomarketin muovikassi. Kuinka moni muistaa vielä kyseisen kaupan? Varastomarket on sittemmin tainnut kohdata vertaisensa, sillä katukuvista se ainakin on häipynyt.


En ala laittamaan mitään ohjetta, kun tuo linkissä oleva ohje hipoo jo täydellisyyttä. Niinpä tyydyn vain vienohkosti reteilemään aikaansaannoksellani.


Kassista tuli hieman muodoton, jostain syystä koen hankalana tuon kutistemuovin ompelemisen.


Kiiltää kuin T-alue!


Eikä varmaan jokapojalla tule vastaan samanmoista.


Tykkäävätköhän Valtsussa kyttyrää, jos menen tämän kanssa ostoksille? Erehdyttävästi nuo Varastomarketin värit muistuttavat Alepaa.

Sisälle tosiaan ompelin keltaisen vuorikankaan. Kassin kestävyyttä testasin puolen litran tölkeillä. Eikö tämmöisissä muovikasseissa ole tapana kantaa juurikin sitä nestemäistä ja hengailla Sörkän Kurvissa? Noh, luultavasti oma kassini ei ihan niin rajuun menoon pääse osallistumaan, mutta hyvin kesti kuitenkin tölkkien painon.

perjantai 22. helmikuuta 2013

Virkattu kori

Virkkauksella jatketaan. Koukku onkin viihtynyt kädessäni viime aikoina paremmin kuin puikot. Minusta tuntuu, että ne aina tasaisin väliajoin vuorottelevat herruudesta.


Taas ylijäämä ontelokuteesta valmistuneita tekeleitä. Tällä kertaa eteiseen säilytyskorit.



Mahtuuko?


Sinne ne pompsahti sisäkkäin!





Perheen karvakorva innostui tuosta pienemmästä korista. Se repii sitä alas eteisen hyllyltä aina kun silmä välttää. Luultavasti tuosta ontelokuteesta voisi tehdä koirallekin kivan lelun. Mistäköhän löytäisi hyvän ohjeen?

Kuten mattoihin, niin koreihinkin on ohjeita netti pullollaan. Pienellä googlettelulla löysin tämän ohjeen, jolla korit väsäsin: klik! Tosi selkeä ja mainio ohje.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Naapuri-iloa

Pinterestistä löytyy paljon kaikkia kivoja ideoita, kuten tämäkin!


Uskaltaakohan kukaan naapureista ottaa tarvitsemaansa sanaa?


Alakerran ilmoitustaululla se odottaa ottajiaan.


Tarvitsetko rohkeutta, rakkautta vai voimaa? Vielä ei ole kukaan uskaltautunut. 

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Whoopies!

Päivä on vierähtänyt Ravintolapäivän ihanissa kotiravintoloissa. Käytiin maistelemassa mustikkapiirakkaa, rieskaa, kotitekoisia hampurilaisia ja vohveleita. Niistä intoutuneena rupesin itsekin kokkailemaan kotiin päästyäni. 

Whoopies! Ihanat whoopie-leivokset ovat macaronsien isosiskoja, hieman suurempia ja leivosmaisempia. Whoopie on pehmeää kakkumaista taikinaa, jonka sisällä on runsaasti täytettä. Täytteissä vain mielikuvitus on rajana (eli google). Itse tein tällä kertaa minttuwhoopieseja.









Minttu-whoopie piet

250 g jauhoja
1 tl ruokasoodaa
25 g kaakaojauhetta
hyppysellinen suolaa (henkilökohtaisesti tällaiset mittaluokat ohjeissa ottavat aivoon)
115 g pehmeää voita
150 g sokeria
1 muna
1 tl vaniljauutetta (laitoin vaniljasokeria)
4 rkl creme fraichea
3 rkl maitoa

Sekoita jauhot, ruokasooda, kaakaojauhe ja suola.

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vatkaimella. Vatkaa joukkoon muna ja vanilijasokeri sekä sen jälkeen puolet jauhoseoksesta. Sitten vielä creme fraiche ja maito. Hämmennä joukkoon loput jauhoista ja sekoita hyvin.

Pursota tai lusikoi pyöreitä taikinanokareita pellille jättäen reilusti kohoamisvaraa. Paista uunissa 180 asteessa noin 10-12 minuuttia. Anna jäähtyä.

Täyte:
300 g maustamatonta tuorejuustoa
150 g pehmeää voita
1 tl piparminttu-uutetta (itse käytin tähän polka-karkkeja hienonnettuina)
280 g tomusokeria
muutama tippa vihreää elintarvikeväriä

Pane juusto ja voi kulhoon ja vatkaa hyvin sähkövatkaimella. Vatkaa joukkoon piparminttu-uute ja tomusokeri tasaiseksi seokseksi. Siirrä puolet seoksesta toiseen kulhoon ja tiputa joukkoon elintarvikeväriä muutama tippa. Nosta kumpikin kulho jääkaappiin 30 minuutiksi. Lusikoi sitten täytteet vuorotellen pursottimeen ja pursota täytettä pikkuleivän päälle. Laita päälle vielä toinen pikkuleipä kanneksi ja hunnuta setti tomusokerilla. Ohje oli melko suuri, joten sitä jäi reilusti yli. Tee siis ennemmin puolikas taikina tuosta täytteestä, ellet halua lusikoida sitä vielä seuraavana päivänä esim. vohveleiden päälle.

Pahoittelut myös, ettei ohje ole suomalaisittain tutummassa desimittamuodossa. Itse käytän vaakaa leivonnassa ja käyttämässäni ohjeessa oli nämä grammamuodot niin sopivat minulle. Voin laittaa desilitramitat muistiin, kun teen näitä seuraavan kerran ja jakaa ne sitten täällä.


lauantai 16. helmikuuta 2013

Virkattuja mattoja

Yksi varsin nopeatekoinen käsityö on trikoo- tai ontelokuteesta virkattu matto. Tein niitä viikonloppuna kaksin kappalein. 



Kun oikein tarkasti katsoo kuvaa, huomaa, että viimeinen kerros on eri kudetta. Ostamani musta trikookude loppui kesken, joten viimeiset kierrokset matoista tein toisesta työstä ylijäädyllä ontelokuteella. Ontelokude on jämäkämpää laatua ja hieman sitä vastoin kalliimpaakin. 



Piristysvärinä käytin tällä kertaa ihanaa minttua. Ja vähän myös harmaata.





Tällainen tavallinen pyöreä matto on tosi nopea tehdä. Kaksi mattoa tein yhdessä illassa!

Netistä löytyy ohjeita vaikka millä mitalla näiden mattojen tekoon. Minä käytin Pirjon kädenjäljen matto-ohjetta, klik! Ohje oli mielestäni tosi hyvä ja selkeä. En vain tehnyt ihan niin suurta mattoa ja jätin tuon reunuksenkin tekemättä. Ehkä minäkin vielä joskus teen noin tasaista mattoa, kuin tuo linkistä löytyvä yksilö on. Siihen asti Soronoo!

maanantai 11. helmikuuta 2013

Tuunattu kangaskassi

Kauppakassia saa tuunattua vähällä vaivalla ja rahalla persoonallisemmaksi.
Itse etsin netistä hauskan tekstin ja kirjoitin sen tussilla kankaaseen. Jotta teksti pysyy kiinni, tulee se vielä silittää. 



Toiselle puolelle taiteilin varsin persoonallisia koukeroita. Voisihan niitä pitää etanoinakin. Kassin tekemiseen aikaa menee ehkä 10 minuuttia, joten tuumasta toimeen vain.